Vähähiilinen matkailu on elinvoiman ja kilpailukyvyn edellytys

Matkailu elää murrosvaihetta, myös maaseuduilla. Matkailu tukee alueiden elinvoimaa, mutta samalla tunnistetaan tarve vähentää matkailun ilmastovaikutuksia. Yritysten tukeminen sertifikaattien hankinnassa on käytännönläheinen tapa edistää siirtymistä kohti vähähiilistä matkailua. Samalla vastataan EU:n viherpesudirektiivin (EmpCo) vaatimuksiin.

Maaseuduilla on jo pitkään tunnettu matkailun merkitys paikallisen yrittäjyyden ja alueellisen työllisyyden edistäjänä. Kauan on myös keskusteltu matkailun päästöistä. Usein ilmastotoimet nähdään kustannuksina. Vähähiilisen matkailun tiekartta Etelä-Pohjanmaalle muistuttaa toisesta näkökulmasta: monet ilmastotoimet vahvistavat aluetaloutta. Esimerkiksi energiatehokkuus vähentää kustannuksia ja voi lisätä työllistäviä investointeja, sähköistyvä liikenne siirtää kulutusta tuontipolttoaineista paikalliseen energiaan ja pidemmät viipymät kasvattavat matkailutuloja vähentäen liikkumisen tarvetta.

Kestävä matkailu yhdistetään julkisessa keskustelussa etenkin päästövähennyksiin tai alkuperäiskansojen oikeuksien suojeluun, mutta se voi olla lähitulevaisuudessa suorastaan perusedellytys matkailutoiminnalle. Näin ollen kestävän matkailun edistäminen on tärkeää, jotta matkailuala pysyy kilpailukykyisenä.

Sertifikaatit välineitä muutokseen

Maaseutupolitiikassa kannustetaan yrityksiä sitoutumaan kestävän matkailun toteuttamiseen osoittaen tämä esimerkiksi Sustainable Travel Finland (STF) -merkin avulla. STF-merkki kertoo, että yritys tai matkailualue on osallistunut Visit Finlandin hallinnoimaan STF-ohjelmaan ja hyödyntänyt ohjelman työkaluja kehittämistyössään. STF-merkin suorittaminen edellyttää, että yritys hankkii ulkoisen kestävyyssertifikaatin, joka auttaa matkailutoimijoita kiinnittämään huomiota kattavasti toimintansa vaikutuksiin ja toimimaan kestävämmin. Ulkoisesti auditoitu sertifikaatti luo toimintaan uskottavuutta ja auttaa yrityksiä todentamaan kestävyystekonsa viherpesudirektiivin vaatimalla tavalla. Parhaimmillaan sertifikaatit muuttavat yksittäiset teot alan yhteiseksi kehityssuunnaksi.

Hanketyöllä tukea matkailuyrityksille

STF-polun läpikäyminen ja kestävyyssertifikaatin suorittaminen voivat kuitenkin tuntua haastavilta pk-yrityksille. Hanketyöllä on tässä tuhannen taalan paikkansa.

Alan kehittämishankkeet pystyvät tiedottamaan STF-ohjelman eduista ja vaatimuksista käytännönläheisellä tavalla sekä tuomaan esille jo polulla olevien tai sen suorittaneiden yritysten kokemuksia. Hanketoiminta voi yhdistää yrityksiä keskustelemaan siitä, kenelle STF-merkistä on hyötyä ja miten prosessiin kannattaa lähteä. Muutamissa maakunnissa asiaa on viety eteenpäin yritysryhmähankkeen kautta, mikä on tarjonnut erinomaisen työkalun yrityksille yhdessä lähteä STF-polulle sekä hankkia osaamista tarpeidensa mukaan. Vertaistuen merkitystä ei uuden opettelussa voi liikaa korostaa. Prosessin aikana yritykset lisäksi verkostoituvat kuin ohimennen.

Tukea ja rohkaisua tarvitaan eri tasoilta. Paikallisten kehittäjätoimijoiden roolina on tarjota tietoa ja tukea rinnalla kulkijana. Alueelliset DMOt (Destination Management Organisation) puolestaan voivat kannustaa esimerkillään sekä antamalla sertifioiduille yrityksille näkyvyyttä. Lisäksi esimerkiksi Visit Tampere antaa STF-merkin suorittaneille yrityksille alennusta maksuistaan. Kansallisella tasolla Visit Finland tarjoaa sertifioiduille yrityksille enemmän näkyvyyttä omassa markkinoinnissaan ja jopa edellyttää STF-merkin olemassaoloa joissakin toimenpiteissään. Käytössä on siis sekä porkkana että keppi.

Yhteinen tahtotila ratkaisee

Etelä-Pohjanmaalle laaditun tiekartan tärkein viesti ei liity yksittäisiin toimenpiteisiin, vaan niiden toteuttamisen lähtökohtaan: yhteiseen sitoutumiseen. Ilman samansuuntaista ja pitkäjänteistä toimintaa tavoitteiden toteutuminen jää väistämättä puolitiehen. Tämä vaatii yritysten lisäksi kestävään ja vähähiiliseen matkailuun sitoutumista myös muilta: julkiselta sektorilta, kehittäjiltä ja matkailijoilta. Eikä pelkästään puheiden tasolla vaan myös tekoina. Miten voimme vaatia yrityksiltä toimimista kestävän matkailun periaatteiden mukaan, jos emme esimerkiksi hankeasiantuntijoina tai poliittisina toimijoina ole itse siihen valmiita omassa toiminnassamme?

Tahdoimme tai emme kestävyys- ja vähähiilisyystavoitteet matkailussa ovat tulleet jäädäkseen. Niihin vastaaminen on osa maaseudun elinvoiman, kestävyyden ja kilpailukyvyn edistämistä. Uudet asiat vaativat aina myös uudenlaista osaamista. Kestävän matkailun valtavirtaistuminen voikin luoda maaseudulle uusia työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksia.

Tutustu Vähähiilisen matkailun tiekarttaan Etelä-Pohjanmaalle

Kirjoitus liittyy EU-osarahoitteiseen Matkailun kestävä siirtymä -hankkeeseen (JTF-rahoitus) sekä maaseutupolitiikan TUUMA27-verkostoon.

Kirjoittajat:

Outi Hakala

Anne Matilainen

Susanna Kujala

Kirjoittajat

  • Hakala, Outi

    Erityisasiantuntija, tohtorikoulutettava / Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

    Email address: outi.hakala@helsinki.fi
  • Kujala, Susanna

    Erityisasiantuntija, tohtorikoulutettava / Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

  • Matilainen, Anne

    koordinaattori, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti