Pienet elintarvikeyritykset tuovat elinvoimaa maaseudulle
Elintarvikealan toimipaikoista lähes 40 prosenttia sijaitsee maaseudulla. Pienet jalostavat yritykset ovatkin tärkeässä roolissa paikallisen ruokajärjestelmän ja maaseudun elinvoiman edistämisessä.
Ruokasektorin koordinaatiohankkeen kokoama katsaus avaa elintarvikealan tilannetta sekä valtakunnallisella että maakunnallisella tasolla. Tilastotietoon perustuvassa tarkastelussa kiinnitettiin huomiota siihen, missä valmistavat elintarvikealan yritykset sijaitsevat, minkä kokoisia ne ovat ja millä toimialalla ne toimivat. Katsaus antaa näkökulmaa myös siihen, millaisena elintarvikeala näyttäytyy yrittäjyyden, työllisyyden ja alueellisen elinvoiman vahvistamisen näkökulmista.
Elintarvikkeiden valmistuksen toimipaikkoja on maaseutualueilla 1132
Maaseudun rooli ruoantuotannossa on tunnustettu. Välttämättä ei tule kiinnitettyä huomiota siihen, että myös elintarvikkeiden jalostusta tehdään maaseutualueilla eri puolilla Suomea. Viimeisimmän tilastotiedon mukaan (vuodelta 2024) elintarvikkeita ja juomia valmistavilla yrityksillä oli yhteensä 2903 toimipaikkaa, joista suurin osa sijaitsee eteläisessä ja läntisessä Suomessa.
Maaseutuindikaattori-tilaston mukaan maaseutualueilla sijaitsee melkein 40 prosenttia elintarvikealan toimipaikoista. Kaupungin läheisellä maaseudulla sijaitsee 296, ydinmaaseudulla 600 ja harvaan asutulla maaseudulla 236 toimipaikkaa. Tämän lisäksi juomien valmistusta on 296 toimipaikassa.
Pienten yritysten toimiala
Mikroyrityksillä on merkittävä rooli elintarvikealalla, sillä alle 10 henkilöä työllistäviä on 83 prosenttia kaikista toimipaikoista, ja vain viisi prosenttia työllistää yli 50 henkilöä. Mikäli tarkastellaan asiaa maakuntatasolla, niin pienimpiä alle viisi henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on suhteellisesti eniten Lapissa, Keski-Suomessa ja Ahvenanmaalla, joissa kaikissa yli 80 prosenttia toimipaikoista kuuluu tähän ryhmään.
Monipuolista jalostusta
Selvästi suurin osa yrityksistä toimii leipomoalalla eli 39 prosenttia (1144 toimipaikkaa) ja toiseksi eniten on muiden elintarvikkeiden valmistuspaikkoja 17 prosentin osuudella. Näiden jälkeen tulevat juomien valmistus, lihatuotteiden valmistus ja teurastus sekä hedelmien ja kasvisten jalostus. Luomuelintarvikejalostajia on Manner-Suomessa 613, joista 45 prosenttia on alhaisen jalostusasteen toimijoita, mikä tarkoittaa lähinnä maatiloilla tehtävää elintarvikejalostusta.
Toimipaikkojen määrissä on suurta vaihtelevuutta maakuntien välillä, 34 toimipaikasta 655 toimipaikkaan. Leipomoala korostuu erityisesti Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä, joissa kaikissa yli 45 prosenttia kaikista toimipaikoista on leipomoita. Lapissa suurimpana toimialana on teurastus ja lihatuotteiden valmistus 40 toimipaikalla.
Ryhmä ”muiden elintarvikkeiden valmistus” on kasvanut viime vuosina. Sen alle kuuluvat muun muassa suklaan ja makeisten tekijät, mauste- ja kastikevalmistajat sekä einesten ja valmisruokien valmistajat. Melkein kolmannes Uudenmaan toimipaikoista tekee muiden elintarvikkeiden valmistusta. Kalanjalostus keskittyy Varsinais-Suomeen (27 toimipaikkaa) ja Pohjanmaalle (22 toimipaikkaa). Pohjanmaa nousee esiin myös hedelmien ja kasvisten jalostuksen ja säilönnän osalta, sillä 18 prosenttia maakunnan toimipaikoista kuuluu tähän ryhmään. Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistusta tehdään eniten Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Juomateollisuuden toimipaikkoja on eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.
Elintarvikealan tilannekuva tuo näkyväksi ne mahdollisuudet, joihin Kansallisen ruokastrategian 2040 toisen linjan visio viittaa: maaseutualueilla on hyvät edellytykset paikallisten arvoketjujen sekä vuorovaikutukseen perustuvien kestävien ruokajärjestelmien rakentamiseen.
Elintarvikealan tilannekuvan kokosi valtakunnallinen Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatiohanke vuonna 2026. Maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät, Aitoja makuja -yhteistyöverkosto, koosti tietoa oman alueensa vahvuuksista ja erityispiirteistä. Valtakunnalliset ja maakunnalliset katsaukset löytyvät aitojamakuja.fi-sivulta suomeksi ja osittain ruotsiksi.
Kirjoittaja
-
Töyli, Päivi
TUUMA-verkoston erityisasiantuntija, projektipäällikkö / Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Email address: etunimi.sukunimi@helsinki.fiPhone number: +358 (0)50 312 1816
Lisätietoja:
Maaseutualueilla sijaitsevat elintarvikeyritykset voivat kehittää omaa toimintaansa EU:n maaseuturahoituksella. Rahoitusta voivat saada mikro- ja pienyritykset sekä maataloustuotteita jalostavat pk-yritykset. Lisäksi on mahdollisuus hakea esimerkiksi tuotannollisen yhteistyön sekä markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittämiseen yritysryhmähanketta yhdessä useamman yrityksen kanssa. Tarkempaa tietoa ruoka-alan yritysrahoituksesta maaseutu.fi-sivulla.