Maaseutuparlamentti on pohjoismainen osallistamisen ja vaikuttamisen vientituote

Parlamentti sanana tulee ranskan sanasta ”parlez”, puhua – puhumalla asiat ratkeavat paremmin kuin miekoilla. Parlamentaarikot eli kansanedustajat ovatkin hyvin tarkkoja puheajoistaan, demokratiassa kaikilla on oltava sama minuuttimäärä. Pohjois- ja länsimaissa pidämme demokratiaa itsestäänselvyytenä, mutta se on itse asiassa yhä harvempien etuoikeus. Demokratian tilaa globaalisti tutkivan V-Dem-instituutin tuoreimman demokratiaraportin mukaan 68 prosenttia maailman väestöstä asuu nyt ei-demokraattisissa valtioissa – ja osuus on kasvamaan päin.

Ongelmat, kansannousut ja sodat aiheutuvat usein siitä, että jokin kansanosa systemaattisesti ignoorataan eikä saa ääntään kuulluksi. Populistiliikkeiden nousua Euroopassa on selitetty tällä: ne ovat antaneet äänen unohdetuille äänestäjille, niille jotka eivät ehkä edes ole olleet mukana laskevissa äänestysprosenteissa. Valtaapitävien olisi tärkeää muistaa hoitaa meidän kaikkien asioita, ei vain niiden jotka heitä äänestivät. Muuten järjestelmä korjaa itse itsensä.

Myös moni maaseudun asukas on kokenut vaikeaksi saada maaseudun ääntä kuuluviin päätöksenteossa. Maaseuduilla on marssittu tappioista tappioihin: ensin lähtivät työpaikat, sitten väestö ja palvelut. Kuitenkin maalla asuu yhä noin puolet suomalaisista, jos osuutta mitataan sillä, kuinka suuri osa väestöstämme on EU:n maaseutukehitysmetodin Leaderin piirissä. Ovatko maaseudut siis saaneet vähemmän puheaikaa kuin kaupungit? Vai onko kaupunkilaisilla kenties paremmat puhelahjat?

Maaseutuparlamentti, landsbygdsriksdagen on sekin pohjoismainen keksintö Ruotsin kylätoimintaliikkeeltä Hela Sverige Ska Levalta vuodelta 1989 (tuon vuoden jälkeen Suomessa on muuten lakkautettu 93% kyläkouluista). Maaseutuparlamentin tavoitteena on koota yhteen kylätoimijat ja muut osallistuvan demokratian toimijat yhdessä parlamentaarisen demokratian valtaapitävien ja valtion instituutioiden kanssa maaseudun yhteisen äänen vahvistamiseksi päätöksenteossa. Parlamentin työkaluja ovat retkeilyt, työpajat, luennot, debatit, julkilausumat sekä tietenkin perinteinen ja sosiaalinen media – siis puhe eri muodoissaan. Ensimmäinen Euroopan maaseutuparlamentti järjestettiin Brysselissä vuonna 2013 pohjoismaisella mallilla ja ensimmäinen laajapohjainen suomalainen maaseutuparlamentti Leppävirralla Suomi 100 -vuotta juhlavuonna 2017.

Euroopan maaseutuparlamentista on kasvanut yli 40 maan ja kaikkien keskeisimpien EU-instituutioiden yhteinen traditio, jonka viimeisimpänä hankerahoitusorganisaationa toimi Suomen Kylät ry juuri ennen pandemiaa marraskuussa 2019 järjestetyn neljännen, Espanjan Asturiasin maaseutuparlamentin osalta. Myös Leppävirran kansallinen maaseutuparlamenttimme onnistui upeasti tavoittamaan tuhatkunta kävijää ja saavuttamaan yhden viikonlopun ajaksi maamme kirkkaimman mediahuomion. Kurikan tulevan maaseutuparlamentin tuloksia ja johtopäätöksiä viedään seuraavaksi Puolassa pidettävään Euroopan maaseutuparlamenttiin vuonna 2022. Osallistava, hallinnonrajat rikkova ja tiiviiseen sektorikumppanuuteen perustuva parlamenttimallimme toimii yhä inspiraation lähteenä ja vientituotteena muille – tässä tuore palaute valkovenäläiseltä yrittäjäinstituutin professorilta Aleg Sivagrakilta: 

”Firstly we have to get a real National Parliament and democratically elected President. In any case, we continue working at the local level, and the Finnish experience is very precious for us.”

Lämpimästi tervetuloa mukaan muuttamaan maailmaa Suomen toiseen maaseutuparlamenttiin Kurikkaan!

Kuva: Maaseutupolitiikka.fi