Kuka kouluttaa heidät, joille koulu ei koskaan ollut oppimisen paikka?
Koulutuksen tilastotiedot hätkähdyttävät: Maaseutukatsauksen 2017 mukaan harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla ainoastaan perusasteen suorittaneiden osuus 16–64 vuotiaista miehistä oli lähes 30 prosenttia. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan uutta otetta. Työelämän muutoksen tahti ei ole maaseudulla yhtään sen hitaampi kuin muuallakaan.
Heikot perustaidot omaavalle ihmiselle ei voi sanoa, että ”sulla on heikot perustaidot, tee jotain”. Ei voi patistaa netin ääreen oppimaan tai seitsemän veljeksen Juhanin tapaan lukkarin oppiin taas kerran: "Nytpä miehet lukemaan, nyt aapiskirja kouraan ja sanaa päähän vaikka halkonuijalla". (Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä)
Tilanteeseen ja tarpeisiin sopivaa koulutusta tarjolle
Tilanteeseen on onneksi herätty myös opetus- ja kulttuuriministeriössä, missä vastaanotettiin tuoreeltaan raportti elinikäisen oppimisen kehittämistarpeista (http://minedu.fi/julkaisu?puAbid=URN:ISBN:978-952-263-552-5). Raportissa kiinnitetään erityistä huomioita heikot perustaidot omaavien ihmisten opiskeluvalmiuksiin. Työryhmän mielestä jokaiselle työikäiselle on oltava olemassa omaan tilanteeseen ja tarpeisiin sopivaa koulutusta. Koulutuksen on löydyttävä helposti ja siihen pitää olla taloudelliset mahdollisuudet osallistua.
Työryhmä ehdottaa kohdassa 22, että heikot perustaidot omaaville järjestettäisiin erillisiä matalan kynnyksen koulutusta:
Käynnistetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa erillistä matalan kynnyksen koulutusta henkilöille, joilla on puutteelliset digitaidot ja heikot perustaidot. Otetaan käyttöön etsivän toiminnan hyviä käytäntöjä koulutuksessa aliedustettujen ryhmien tavoittamiseksi. Hyödynnetään Taito-ohjelman tuloksia. Harvaan asutuilla alueilla toimijat verkostoituvat ja hyödyntävät digitaalisia opetuksen ja oppimisen välineitä opiskelumahdollisuuksien edistämiseksi. Kohderyhmän tavoittamisessa hyödynnetään erilaisia yhdistyksiä.
Omaa osaamista kehitetään kun siihen löytyy mielekäs tapa
Seitsemän veljeksen Juhani oli huono pänttäämään, mutta ei tyhmä tai toimeton, kuten ei myöskään ne maaseudun ikämiehet tai peräkamarin pojat. Omaa osaamista kehitetään kun siihen löytyy mielekäs tapa. Opiskelu, tiedonetsintä, ja tiedonhallinta taitoja tulee opetella samassa kun kerrataan polttomoottorin säätöjä, perinnemaalin valmistusta tai omenapuiden leikkausvinkkejä.
Maaseudulla kunnat, yritykset ja yhdistykset ovat jo tottuneita luomaan kumppanuuksia palveluiden järjestämiseksi. Nyt on aika tehdä sama elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien järjestämiseksi. Kumppanuudet ovat maaseudulla kustannustehokaita ja vaikuttavia tapoja järjestää palveluita. Vain paikallistuntemuksen avulla saavutetaan heikot perustaidot ryhmään kuuluvat ihmiset.
Nummisuutareissa Eskolle todettiin maailman muuttuneen, niin se muuttuu koulutuksen järjestämisen tarpeissakin.
”Nytpä miehet lukemaan, nyt aapiskirja kouraan ja sanaa päähän vaikka halkonuijalla.” Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä