Nopeat ja toimivat tietoliikenneyhteydet elintärkeitä maaseudulle

Uutiset, Älykkyys

Valokuituverkkojen rakentaminen on kohentanut tietoliikenneyhteyksiä maaseudulla, mutta ongelmana on se, etteivät nopeat tietoliikenneyhteydet ole kaikkien saatavissa.

Valokuituverkon rakentamisen hajanaisuus ja eri tahtisuus jarruttavat digitalisaatioon liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Valokuituverkkojen hyödyt ovat selviä, mutta niiden tarjoamissa mahdollisuuksissa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Valokuituverkko vähentää sijaintihaittaa ja vetää yrityksiä maaseudulle

Yritystoiminnalle toimivat tietoliikenneyhteydet ovat nykypäivänä elinehto. Valokuituyhteys pienentää maaseudun yritysten kokemaa sijaintihaittaa. Valokuitu mahdollistaa yritystoiminnan jatkuvuuden ja liiketoiminnan kehittämisen, mutta sillä on vaikutuksia myös yritysten perustamiseen ja sijoittumiseen. Lähes viidennes tutkimukseen osallistuneista maaseudun yrityksistä arvioi valokuituverkon myötävaikuttaneen yrityksen perustamiseen ja neljännes katsoi valokuituverkon vaikuttaneen yrityksen sijaintipaikan valintaan.

Tutkimuksen mukaan valokuitu lisää maaseudun vetovoimaa nuorten, naisten ja korkeasti koulutettujen työ- ja asuinpaikkana. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuudella on tärkeä merkitys kansalaisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmista, kun tieto ja palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Hyvillä tietoliikenneyhteyksillä on myös tärkeä sosiaalinen ulottuvuus yhteydenpidon kannalta. Erityisesti ikääntyneet asukkaat kokivat, että valokuituyhteys oli helpottanut tiedon saatavuutta sekä lisännyt tietoa paikkakunnan asioista ja tapahtumista. Vapaa-ajan asukkailla on merkittävää etätyöpotentiaalia, mutta sen realisoimiseksi tarvitaan nopeiden yhteyksien lisäksi esteiden poistamista ja asenteiden muutosta.

Koulutusyksikköjen sijainnilla on merkitystä maaseudun kannalta

Toisen asteen koulutustarjonnalla on ratkaiseva merkitys maaseudun elinvoimalle. Koulutustarjonta vaikuttaa nuorten perusasteen jälkeiseen koulutukseen osallistumiseen, maaseutualueiden väestön koulutustasoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kaventuva koulutustarjonta ja heikko saavutettavuus ovat mitä ilmeisimmin johtaneet siihen, että kunnissa, joissa ei ole oppilaitoksia, jää muita suurempi osuus työvoimasta perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle. Koulutus vaikuttaa paitsi nuorten työllistymismahdollisuuksiin, niin myös paikkakuntien osaavan työvoiman saatavuuteen. Digitalisaation hyödyntämiseltä odotetaan paljon. Parhaimmillaan se tuo opiskeluun vaihtoehtoja ja joustavuutta. Digitalisaatio ei kuitenkaan korvaa kontaktiopetusta ja maaseudun oppilaitosten tuottamaa positiivista alueellista vaikuttavuutta.

Muun muassa nämä tulokset löytyvät Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen juuri julkaistusta raportista, joka on Työtä ja koulutusta maaseudulle – tuottavatko digitalisaatio ja sähköiset palvelut uusia ratkaisuja maaseudun opiskelu ja työmahdollisuuksiin -hankkeen loppuraportti. Vuosina 2017–2018 toteutettu hanke sai rahoitusta Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) kautta.

Raportissa käsitellään maaseudun työ- ja koulutusmahdollisuuksia, digitalisaation hyödyntämistä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä valokuituverkkojen merkitystä maaseudun työllisyydelle ja yritystoiminnalle. Tutkimuksessa on itä–länsi-vertailu esimerkkeinä Pohjois-Karjala ja Etelä-Pohjanmaa. Raportin tulokset perustuvat tilastoaineistoihin, haastatteluihin ja valokuituyhtiöiden asiakkaille tehtyihin kyselyihin.

Raportin tiedot:

Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen: ”Verkosta vauhtia - Valokuituverkot ja digitalisaatio työn, yritystoiminnan ja opiskelun mahdollistajina maaseudulla”. Spatia raportteja 2/2018. Alue- ja kuntatutkimuskeskus, Itä-Suomen yliopisto: http://www.uef.fi/fi/web/spatia/julkaisut

  • Arja
    Kurvinen, Arja

    Erikoistutkija, Itä-Suomen Yliopisto

    Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella Joensuussa. Hän on perehtynyt erityisesti työelämän ja maaseudun teemoihin.

  • Arja
    Jolkkonen, Arja

    Yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

    arja.jolkkonen@uef.fi
  • Virpi
    Lemponen, Virpi

    Tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

    virpi.lemponen@uef.fi