MANE sihteeristö: Korjausliikkeitä kouluverkkopolitiikkaan!

Lapsia

Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristö edellyttää hallitukselta toimia lapsiystävällisen lähikouluverkon turvaamiseksi ja kehittämiseksi. MANE sihteeristö peräänkuuluttaa puolueettoman tiedon tuottamista lähikoulujen lakkautusten todellisista kustannuksista kunta- ja valtakunnan tasolla sekä vaikutuksista erityisesti maaseutualueilla asuvien lasten sivistyksellisiin oikeuksiin ja hyvinvointiin.

- Väestökehitys ja kuntatalous edellyttävät lähikouluverkkoa laajempaa elinvoimakeskustelua kuntiin ja kaupunkeihin, sanoo Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri ja sihteeristön puheenjohtaja Christell Åström.

- On hälyttävää, että myös elinvoimaisten kylien lähikouluja lakkautetaan etupainotteisesti, Åström tähdentää ja toteaa, että lyhytkantoisilla ratkaisuilla voi olla haitallisia vaikutuksia paitsi lasten ja nuorten oikeuksiin ja hyvinvointiin myös paikkakunnan veto- ja pitovoimaan.

Yli 93 prosenttia lähikouluverkon lakkautuksista on kohdistunut maaseutualueilla asuviin lapsiin. MANE sihteeristö peräänkuuluttaa lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi maaseutuvaikutusten arviointia ja asukkaiden ja yhteisöjen laajaa osallistamista valmisteluun, joka liittyy paitsi kouluverkkoon myös laajemmin paikalliseen elinvoimaan.

- Konsulttiyritysten vahvaa asemaa kouluverkkopolitiikassa on kyseenalaistettava, painottaa Maaseutupolitiikan Kansalaistoiminta ja hyvinvointiverkoston (KAHVEE) erityisasiantuntija Mari Kattilakoski Itä-Suomen yliopistosta, ja huomauttaa, ettei lakkautuspäätösten vaikutuksia lasten oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin ole seurattu tai arvioitu (Lue Yle 13.9.).

- Lähikouluverkon harventamista on perusteltu ja perustellaan säästöillä. Koululakkautusten säästöt eivät ole kuitenkaan realisoituneet sillä tietoa on siitä, että perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet vuosina 1995 – 2014 yhteensä 113 prosenttia, ammatillisen koulutuksen kustannukset 59 prosenttia ja lukion 88 prosenttia, huomauttaa Kattilakoski.

MANE sihteeristö korostaa tietotarpeen lisäksi tarvetta laajalle kansalliselle kokeilulle liittyen paikkariippumattomaan verkko-opetukseen, opetuskeskustoimintaan sekä liikkuvaan opetukseen. Mallia on haettavissa esimerkiksi Kannuksen Eskolan kyläkoulun ja Lapinjärven Porlammin kyläkoulun välisestä verkko-opetuksesta. Sihteeristö toteaa myös, että lähikoululisä on syytä nostaa jälleen poliittiseen keskusteluun, ja tulisi huomioida valtionosuusuudistuksen yhteydessä.

MANE sihteeristö edellyttää laaja-alaisia toimia kestämättömän tilanteen korjaamiseksi sekä paikallisella että kansallisella tasolla, ja alleviivaa Maaseutupolitiikan neuvoston keväällä (8.4.) esittämiä politiikkasuosituksia (lue täällä).

Lisätietoa:

Christell Åström, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri, p. 029 516 2030
Mari Kattilakoski, erityisasiantuntija, Maaseutupolitiikan Kansalaistoiminta ja hyvinvointiverkosto, p. 050 449 4896