Maaseutuvaikutusten arvioinnilla hyvinvointia koko hyvinvointialueelle

Hyvinvointia koko hyvinvointialueelle -webinaarissa jaettiin ajankohtaista tutkittua ja käytännön tietoa maaseutuvaikutusten arvioinnista ja käytiin yhteistä keskustelua siitä, miksi ja kuinka menetelmää tulisi soveltaa tulevilla hyvinvointialueilla.

Miksi maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeää?

HYMY-verkoston erityisasiantuntija Tarja Lukkari johdatti aiheeseen avaamalla, miksi maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeää:

- Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua ja maaseutualueilla asuu lähes 28 prosenttia väestöstä. Onkin tärkeää, että hyvinvointialueiden strategioissa huomioidaan myös maaseutualueiden väestö ja turvataan heidän palvelunsa tavalla tai toisella. Usein ei ymmärretä sitä, että maaseudulla päätösten vaikutukset voivat kumuloitua. Yhden palvelun lakkauttaminen aiheuttaa usein kierteen, jolloin muitakin palveluja häviää. Ja onneksi myös päinvastoin.

Maaseutupolitiikan neuvoston vt. pääsihteeri Antonia Husberg korosti puheenvuorossaan palvelujen kysyntään ja tarjontaan liittyvien tekijöiden on suuria alueellisia eroja.

- Maaseutualueilla on erilainen yhdyskuntarakenne, palvelujen markkinat, ja myös kolmannen sektorin rooli poikkeaa kaupungin vastaavista rakenteista. Maaseudulla ollaan muun muassa riippuvaisia sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisten palokuntayhdistysten (VPK) toiminnasta. Tunnistamalla maaseudun erityispiirteet parannetaan päätösten osuvuutta.

Husbergin mukaan maaseutuvaikutusten arviointi on tällä hetkellä poliittisesti korkealla agendalla. Maa- ja metsätalousministeriön asettamassa poikkihallinnollisessa työryhmässä valmistellaan parhaillaan maaseutuvaikutusten arvioinnin erillisohjetta. Tämä on tulossa osaksi oikeusministeriön säädösehdotusten arviointiohjetta.

Tutkittua tietoa maaseutuvaikutusten arvioinnista

Luonnonvarakeskuksen tutkijat Toivo Muilu ja Olli Voutilainen esittelivät tekemäänsä tutkimukseen pohjautuen maaseutuvaikutusten arvioinnin tähänastista käyttöä, kokemuksia ja vaikutuksia kunnissa ja alueilla. Tutkimus pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen, asiantuntijahaastatteluihin sekä kunnille ja maakuntien liitoille suunnattuun kyselyyn. Taustoitus sisältää myös kansainvälisen katsauksen MVA-menetelmän käytöstä.

- Menetelmää on tuotu Suomeen vuodesta 2009 ja erityisesti sitä on sovellettu kuntaliitostilanteissa ja eri aluehallinto- ja sote-uudistusten vaiheissa, kuten Kainuun hallintomallikokeilussa.

Toteutetun kyselyn pohjalta vajaa viidennes kunnista ilmoitti hyödyntäneensä päätöksenteossaan maaseutuvaikutusten arviointia, ja enemmistö kunnista arvioi soveltavansa MVA:ta tulevaisuudessa. Asiantuntijahaastatteluissa myös korostettiin, että MVA tulisi ehdottomasti ottaa käyttöön sote- ja aluehallintouudistuksissa.

Menetelmän kehittäminen ja soveltaminen hyvinvointialueille

Koskien MVA-menetelmän käyttöönottoa hyvinvointialueilla, korostivat Muilu ja Voutilainen, että MVA osallistavana prosessina, pohjautuen laajapohjaiseen osallistamiseen ja toimijoiden väliseen dialogiin, parantaa maaseudun erityispiirteiden ja paikallisten olosuhteiden tuntemusta. Eri toimijoiden välisen vuoropuhelun ohella keskeistä on avoin tiedotus MVA-prosessista ja sen tuloksista jatkotyötä varten.

- Maaseutuvaikutusten arvioinnin ideaali on jatkumo, joka pitää sisällään ennakkoarvioinnin, toimeenpanon arvioinnin ja jälkiarvioinnin.

Menetelmän käyttöönotto vaatii vastuutahon, prosessiomistajuuden. Tämä on iso kysymys, jota hyvinvointialueilla tulisi miettiä. Kenen tehtäväksi MVA:n koordinointi tulisi?

Maaseutuvaikutusten arviointi voidaan luontevasti yhdistää osaksi jo toteutettavia arviointeja. Mielekästä on myös menetelmän joustava tilannekohtainen soveltaminen, ja parhaiten MVA:ta opitaan tekemällä. Paikkatietopohjainen alueluokitus on hyvä ja tärkeä työkalua MVA:n tukena.

Vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta

Jo pitkään maaseudun kehittämisen parissa työskennellyt projektipäällikkö Seija Korhonen Leader Mansikka ry:stä avasi esityksessään näköaloja, millaista vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta maaseutuvaikutusten arvioinnilla voidaan saada.

- MVA on osallistava työkalu, jonka toteutuksessa toimii parhaiten työpaja. Työpajojen järjestämiseksi hyvinvointialueet voivat etsiä myös kumppania alueeltaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi Leader-yhdistykset, kehittämisyhtiöt tai maakunnalliset kyläyhdistykset. Tärkeää on, että paikallistason tilannekuvaa ja hyviä käytäntöjä kootaan yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Kaikki hyvinvointialueet ovat erilaisia, eikä valmiita vastauksia ole. On katsottava paikallisesti.

Korhonen avasi esityksessään myös konkreettisten esimerkkien kautta, millaisia vaikuttavuusketjuja on hyvä tunnistaa.

- On paljon asiakasryhmiä, joiden tulee matkustaa erilaisten palvelujen, kuten röntgenpalvelujen, perässä toiselle paikkakunnalle. Esimerkiksi ikäihmiset, muistisairaat ja liikuntaesteiset eivät selviä yksin matkoista, vaan tarvitsevat saattajat. Saattajista on tullut iso ongelma taksiuudistuksen myötä. Aiemmin tutut taksinkuljettajat saattoivat palvelujen piiriin, mutta enää saattoapua ei ole. Useat kunnat etsivätkin nyt vapaaehtoisia saattajia. Vapaaehtoiset tekevät tärkeää avustajatoimintaa, mikä tuo myös merkittäviä säästöjä. Iso kysymys onkin, miten vapaaehtoistyötä tuetaan jatkossa?

Korhonen peräänkuulutti myös elinvoimakysymyksen ja osallisuuden huomioimista. Hyvinvointialue voi yhtä hyvin kuin sen yksittäiset kunnat ja asukkaat. Tästä syystä on tärkeä huomioida hyvinvointialueen päätösten vaikutukset niin kuntien toimintoihin, kuin demokratiaan ja osallisuuteen.

- Miten esimerkiksi ruokahuolto järjestetään jatkossa kunnissa ja hyvinvointialueilla? Päätösten vaikutukset kuntien talouteen ovat merkittävät. Samoin kilpailutusten vaikutukset pienten paikallisten yrittäjien mahdollisuuksiin tuottaa palveluja hyvinvointialueille. Kysymys on myös huoltovarmuudesta sekä työntekijöiden liikkumisen ja ruokakuljetusten ympäristövaikutuksista. Vaikutukset ovat siis moninaisia. Myös demokratia ja osallisuus ovat iso hyvinvointialueiden kysymys. Miten myös maaseudun asukkaat tulevat kuulluksi, ja kuinka kuntien asukaslähtöisiä käytäntöjä hyödynnetään? Kuinka viestinnässä huomioidaan myös digitaidottomat?

Maaseutupolitiikan HYMY-verkosto jatkaa työtä maaseutuvaikutusten arvioinnin edistämiseksi hyvinvointialueilla. Menetelmän kehittämiseksi ja levittämiseksi hyvinvointialueille tullaan perustamaan työryhmä ja ns. MVA-tarkistuslistaa päivitetään erityisesti hyvinvointialueiden kontekstiin sovellettavaksi.