Yhteisötaloudella kohti kestävää ja reilua energiamurrosta

Energiasiirtymää on tähän mennessä toteutettu paljolti suurten kansallisten ja kansainvälisten energia-alan yritysten toimesta. Tämä on otettu usein ilomielin vastaan, sillä ovathan ne tuoneet alueelle uutta pääomaa ja edistäneet energiasiirtymää. Huolta ovat kuitenkin herättäneet tällaisen energiasiirtymän reiluus ja vaikutus huoltovarmuuteen, kun taloudellinen hyöty kohdistuu pääosin alueen ulkopuolelle, samoin kuin päätöksenteko.

Maaseutupolitiikassakin energiamurroksen reiluus on tunnistettu tärkeäksi teemaksi. Reilujen ja paikallislähtöisten ratkaisujen edistäminen energiamurroksen ja turvemaiden käyttötarkoituksen muuttumisen aiheuttamien sosioekonomisten ongelmien lieventämiseksi on yksi maaseutupoliittisista toimenpiteistä.

EU-osarahoitteisessa HOKE-hankkeessa tähän teemaan on tartuttu etenkin yhteisötalouden näkökulmasta. Tarkastelussa ovat muun muassa uusiutuvan energian potentiaali, yhteisötalouden mahdollisuudet ja haasteet sekä energiapotentiaalin hyödyntämisen aluetaloudelliset vaikutukset eri omistusmalleilla. Tarkastelu kohdistuu Etelä-Pohjanmaalle, joka on vahvaa turvetuotantoaluetta. Energiasiirtymän vaikutuksia onkin kiinnostavaa tarkastella myös suhteessa turvetuotannon alasajoon.

Runsaasti mahdollisuuksia myös paikallisille toimijoille

Tulosten perusteella alueella on runsaasti potentiaalia lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Osa tästä potentiaalista on teollisen mittakaavan potentiaalia, joka todennäköisesti olisi alueen ulkopuolisten suurten toimijoiden hyödynnettävissä. Toisaalta potentiaalia on myös pienemmän mittaluokan ratkaisuihin, joita paikalliset toimijat kuten energiayhteisöt voisivat hyödyntää. Paikallinen potentiaali kohdistuu etenkin bioenergiaan, mutta jonkin verran myös aurinkoenergiaan.

Yhteisöenergialla taloudellista hyötyä ja päätösvaltaa paikallisille

Yhteisöenergia näyttäytyy selkeästi yhtenä teollisen mittakaavan energiaratkaisuja täydentävänä mallina. Energiayhteisöt eivät pysty kattamaan kovin merkittävää osaa kokonaisenergiantarpeesta, mutta ovat tärkeitä siksi, että niiden kautta paikallisyhteisöt voivat osallistua energiahankkeiden päätöksentekoon ja hyötyä niistä taloudellisesti. Yleensä energiayhteisöt ovat jaloille päästyään melko resilienttejä, mutta niiden yleistyminen vaatii esimerkiksi lainsäädännöllisten esteiden poistamista. Maaseudun kannalta keskeinen lainsäädännöllinen toimenpide olisi hajautettujen energiayhteisöjen perustamisen helpottaminen TEM:n työryhmän suositusten mukaisesti. Tällä hetkellä hajautettuja energiayhteisöjä on hyvin hankala tehdä kannattaviksi, mikä on todennäköisesti merkittävästi myötävaikuttanut siihen, että maaseudulle energiayhteisöjä ei ole juuri syntynyt.

Paikallisen potentiaalin hyödyntäminen voisi korvata turvetuotannon alasajon menetyksiä

Aluetalouden näkökulmasta paikallisen uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen voi olla kannattavampaa kuin teollisen mittakaavan potentiaalin hyödyntäminen. Paikallinen, muun muassa energiayhteisöjen hyödyntämä potentiaali saisi aikaan enemmän esimerkiksi työtuloja alueelle suhteessa potentiaalin kokoon. Tämä johtuu siitä, että potentiaali keskittyy työvaltaisempiin tuotantomuotoihin, minkä lisäksi paikallisen omistuksen myötä raha jää laajemmin kiertämään alueelle hyödyttäen siten useampia eri toimialoja energiasektorin lisäksi. Samalla paikallisen potentiaalin hyödyntäminen voisi kerrannaisvaikutuksineen korvata paljolti turvatuotannon alasajosta tai vähenemisestä aiheutuvia talous- ja työllisyysmenetyksiä alueella.

Energiayhteisöjen yleistyminen vaatii toimenpiteitä

Kestävän ja reilun energiamurroksen edistäminen edellyttää, että myös maaseutualueet hyötyvät taloudellisesti alueensa uusiutuvan energiapotentiaalin hyödyntämisestä. Yhteisöenergia tarjoaisi yhden tavan edistää reiluutta ja sosiaalista kestävyyttä energiamurroksessa.

Uusien energiayhteisöjen perustaminen on kuitenkin nykyisellään haastavaa, mutta ei mahdotonta. Asiaa helpottavia toimia olisi tarpeen kohdistaa esimerkiksi hajautettujen energiayhteisöjen perustamista koskevaan lainsäädäntöön sekä rahoitusmalleihin.

Lisätietoja:

Vaskelainen ym. (2026). Kohti oikeudenmukaista ja kestävää energiamurrosta Etelä-Pohjanmaalla - huomioita ja suosituksia jatkotoimenpiteisiin

Spoof-Tuomi & Amiri (2025). Seutukunnalliset resurssit ja vahvuudet energiahuollossa

Vaskelainen & Suutari (2026). Uusiutuva yhteisöllinen energia maaseudulla

Hakala & Kujala (2026). Aluetaloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaan energiamurroksessa: uusiutuvan energian potentiaalin ja omistajuuden merkitys

Hiilineutraalit, oikeudenmukaiset ja kokonaiskestävät energiayhteisöt Etelä-Pohjanmaalla -hanke