Työttömien joukosta löytyy osaajia ja tekijöitä

Ihmisiä työpajassa

Pitkään työttömänä olleiden joukossa on paljon työnhakijoita, joilla on korkea koulutustaso, työkokemusta ja työmotivaatiota. Tämä selviää Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian tutkimuksesta, jossa selvitettiin työttömien, työnantajien, työllistyneiden työttömien sekä palveluntuottajien arvioita yli vuoden työttömänä olleiden työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavista tekijöistä.

Sosiaaliset verkostot ja kontaktit työnantajiin tärkeitä työllistymisessä

Maaseudulla asuvien työnhakijoiden työllistyminen edellyttää erityisiä ponnistuksia johtuen työpaikkojen vähäisyydestä, pitkistä välimatkoista sekä työllisyyspalvelujen heikosta saatavuudesta. Haja-asutusalueilla on vähän työpaikkoja tarjolla, joten työnhakijoiden työnhakualue rajautuu kaupungeissa tai muissa taajamissa asuvia harvemmin vain lähialueelle.

Haja-astutusalueella asuvat työttömät käyttivät työn hakemiseen kaupungeissa asuvia harvemmin internetin työpaikkasivustoja tai muita digitaalisia välineitä. Tulos mukailee yleensä väestön digitaalisten välineiden käytön eroja kaupungin ja maaseudun välillä. Tärkeimpiä työllistymisen tai uusien työntekijöiden rekrytoinnin väyliä olivat kuitenkin henkilökohtaiset kontaktit ja sosiaaliset verkostot, jotka koettiin yhtä lailla tärkeiksi sekä maaseudulla että kaupungeissa.

Työllistymistä edistävään koulutukseen osallistuminen hankalaa

Itä- ja Pohjois-Suomen maaseudulla asuvien nuorten koulutuksen saavutettavuus on heikentynyt, mutta sama ongelma koskee myös aikuisia. Koulutukseen osallistumisen esteenä haja-asutusalueella sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvilla työnhakijoilla oli muita useammin koulutustarjonnan rajallisuus ja vaikeudet osallistua toisella paikkakunnalla järjestettävään koulutukseen. Mahdollisesti näistä syistä johtuen maaseudulla asuneet työnhakijat suhtautuivat kaupunkien työnhakijoita epäilevämmin siihen, että koulutus voisi lisätä heidän työnsaantimahdollisuuksiaan.

Pitkät välimatkat ja heikot liikenneyhteydet vaikeuttavat työllistymistä

Haja-asutusalueella julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen oli kaupunkeja, kuntakeskuksia ja muita taajamia suurempi työllistymisen este, mutta maaseudulla asuvista työnhakijoista monella on auto ja ajokortti, mikä näyttäytyi taas työllistymisen vahvuutena.

Haja-astutusalueilla asuvat osallistuivat kaupunkilaisia harvemmin työllistymistä edistäviin tapahtumiin kuten rekrytointitilaisuuksiin tai käyttivät harvemmin henkilöstövuokrausyritysten palveluja. Palvelujen käytön eroja selittänevät pitkät välimatkat. Havaintojen perusteella voidaan olettaa, että myös aktiivimallin edellyttämien ehtojen täyttäminen on maaseudulla vaikeampaa kuin kaupungeissa.

Haja-asutusalueella asuvat kokivat muita useammin, että työpaikan saaminen ei kohentaisi heidän taloudellista tilannettaan. Oletettavasti pitkien työmatkojen aiheuttamat liikkumisen kustannukset kaventavat työllistymisen taloudellista kannustavuutta. Tästä huolimatta suurin osa työttömistä hakee aktiivisesti työmahdollisuuksia ja on valmis tarttumaan avautuviin työtilaisuuksiin.

Lue aiheesta lisää: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian tutkimus, jossa selvitettiin työttömien, työnantajien, työllistyneiden työttömien sekä palveluntuottajien arvioita yli vuoden työttömänä olleiden työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavista tekijöistä.

Kuva: @maaseutuverkosto, Contum Oy.

  • Arja
    Kurvinen, Arja

    Erikoistutkija, Itä-Suomen Yliopisto

    Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella Joensuussa. Hän on perehtynyt erityisesti työelämän ja maaseudun teemoihin.