Pk-yrityksille työkaluja julkisten hankintojen tarjouksiin

Tekstikuva: Elinvoimaista Suomea kehitetään kansalaisten osaamista ja yrittäjyyttä vahvistamalla

Julkisia tavara- ja palveluhankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 35 miljardin euron edestä. Hankinnat ovat merkittäviä aluetalouden kannalta ja niiden vaikutukset moninkertaistuvat. Päätöksentekijän on toivottavaa tunnistaa paikallistalouden ja aluetalouden kehittymisen merkitys koko kansantaloudelle. Myös maaseutualueilla pienet ja pk-yrittäjät ovat niitä, jotka luovat uusia palveluita ja tuotteita sekä tuovat alueelle muun muassa elinvoimaa ja työpaikkoja. Siksi on suositeltavaa, että seuraavalla hallituskaudella päätetään pk-yrityksille soveltuvien julkisten hankintojen menettelytapojen ohjeistuksesta.

Julkinen hankinta tarkoittaa tilannetta, jossa julkisella rahoituksella toimiva hankintayksikkö, kuten kunta, seurakunta, kuntayhtymä, maakunta tai sairaanhoitopiiri ostaa tuotteita tai palveluita. Hankintojen koko vaihtelee esimerkiksi suurista rakennusurakoista pieniin hankintoihin, vaikka kunnan käyttämiin lumilapioihin. Eli aina kun viranomaistaho ostaa jotakin kyseessä on julkinen hankinta. Julkisen hankkijan tulee toimia veronmaksajien varoja järkevästi käyttäen.

Uusi hankintalaki kannustaa huomioimaan pienyritykset

Nykyinen hankintalaki tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Uusi laki kannustaa huomioimaan pienyritykset ja se sisältää säännökset, joiden mukaisesti julkiset hankinnat tulee tehdä. Hankintalakia sovelletaan kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Kansalliset kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa, käyttöoikeussopimuksissa ja suunnittelukilpailuissa 60 000 euroa, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen sekä eräiden työvoimapalvelujen osalta 400 000 euroa ja rakennusurakoiden osalta 150 000 euroa.

Hankintalaki tukee onnistuneiden hankintojen tekemistä. Pelkkä laki ei auta tai edistä tavoitetta. Toisaalta se ei myöskään ole syy mahdollisiin epäonnistuneisiin hankintoihin. Mikäli hankinta koetaan epäonnistuneeksi, niin vikaa ei ole itse laissa, joka käytännössä ohjaa vain menettelytapaa. On erillinen asia määritellä mitä julkinen ostaja tarvitsee, mikä on sen laatu jne. Pääsääntönä voidaan pitää ”onnistuneita hankintoja ei voi tehdä pelkän hinnan perusteella”.

Markkinavuoropuhelun merkitys suuri

Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki toi mukanaan ns. markkinavuoropuhelun eli ostajien ja tarjoajien väliseen keskusteluun ja vuorovaikutukseen kannustuksen. Hankintojen asiantuntijat näkevät hyvän, huolellisesti ja ajan kanssa tehdyn hankintojen suunnittelun sekä mahdollisten tarjoajien kanssa käytävän keskustelun onnistuneen lopputuloksen kannalta erittäin merkittävänä. Edellä mainittu luo pohjan myös hankinnan perusteella tehtävälle sopimukselle, sen toteutumiselle ja sopimuskauden aikaiselle muulle hyvälle yhteistoiminnalle.

Maaseudun hankintaosaaminen vahvaksi -hankkeessa (MAHVA) järjestetyillä hankintatreffeillä on korostettu markkinavuoropuhelun merkitystä ainakin kymmenen kertaa joka tilaisuudessa. Satakunnan alueen hankintatreffeillä (lue lisää) kysyttiin alkuvuonna 2019 läsnäolijoilta ”Mitkä asiat koet haasteellisiksi julkisiin hankintoihin liittyen?” Vastauksissa julkiset ostajat toivat esiin, että haasteena on ”Ei tietoa alueen palveluiden tarjonnasta/tarjoajista” ja tarjoajat puolestaan vastasivat heillä haasteena olevan ” Tiedonpuute tulevista tarjouskilpailuista”.

Satakunnan tilaisuudessa Rauman kaupungin edustaja toi esiin heillä kehitetyn käytännön, jossa kunkin kalenterivuoden alussa julkaistaan ns. hankintakalenteri, Rauman vuoden 2019 hankintakalenteri (lue lisää). Usea muu hankkija jäikin pohtimaan mahdollisuuksia saman tyyppiselle käytännölle. Erilaisia ostajien ja tarjoajien kohtaamisen ja tiedonkulun lisäämisen muotoja ja tapoja tarvitaan alueellisesti ja paikallisesti, jotta vuorovaikutus kasvaa ja tieto kulkee puolin ja toisin.

Tilaisuuksien ja tapahtumien lisäksi tarvitaan ohjeistusta

Julkisten hankintojen menettelytapoja tulee tehdä pk-yrityksille tunnetuksi tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisen ohella myös laatimalla ohjeistuksia sekä saattamalla ne pk-yrittäjien tietoon.

Pk-yritysten kannalta kolme keskeistä julkiseen hankintaan liittyvää asiaa ovat:

  • markkinavuoropuhelu
  • hankinnan kohteen laatukriteerit
  • hankinnan jakaminen osiin

Markkinavuoropuhelu on osa hankintojen suunnittelua. Katso lyhyt video markkinavuoropuhelusta täältä.

MAHVA-hankkeen sivuilla on tietoa julkiseen hankintaan liittyvistä asioista, tilaisuuksista ja tapahtumista: http://www.maaseudunhankinnat.fi.

  • Heidi
    Valtari, Heidi

    Erityisasiantuntija, Osaaminen ja työllisyys -verkosto (OTE) / Turun yliopiston Brahea-keskus

    etunimi.sukunimi@utu.fi +358 (0)40 048 7160

    Maaseudun ja saariston kehittäminen, maaseutu- ja ruokayrittäjyys, maaseudun työvoima- ja osaamiskysymykset, lähiruoka.

  • Juha
    Rutanen, Juha

    Erityisasiantuntija, Osaaminen ja työllisyys -verkosto (OTE) / Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

    etunimi.sukunimi@helsinki.fi +358 (0)40 573 7568

    Luontoyrittäjyys, Green Care, luonnontuoteala ja luonnonvarat.

  • Eero
    Koski, Eero

    Erityisasiantuntija, maaseutupolitiikan Osaaminen- ja työllisyys OTE -verkosto / opetus- ja kulttuuriministeriö

    etunumi.sukunimi@minedu.fi 050 3585 493