Onnen maa ja maaseutu

Nainen ja lehmä

Suomessa asuu onnellista väkeä. Tänä vuonna julkistetussa YK:n selvityksessä Suomi listattiin maailman onnellisimmaksi maaksi. Tulos kertoo siitä, että perusasiat kuten demokratia, turvallisuus, tasa-arvo ja luottamus ovat kunnossa – tai ainakin paremmalla tolalla kuin muualla. Vaikka maan sisällä on objektiivisin kriteerein todettavia hyvinvointieroja, maaseutu pärjää hyvin ihmisten subjektiivisia onnellisuuden kokemuksia kartoittavissa vertailuissa.

KAHVEE-verkoston järjestämän Maaseudun arki –kirjoituskilpailun tekstit valottavat kansalaisten kokemuksia ja tuntemuksia elämästä maaseutumaisissa ympäristöissä. Kirjoittajat ovat pääasiassa harvaan asutulla itäsuomalaisella maaseudulla asuvia työikäisiä naisia, joiden arkea raamittavat pitkät etäisyydet ja etääntyvät palvelut. Vaikka kirjoituksissa nostetaan esille monia, erityisesti infraan ja palveluverkkoon liittyviä epäkohtia, elämä maaseudulla koetaan hyväksi ja mielekkääksi.

Stressi ja kiireet unohtuvat

Onnellisuutta tuottavat läheiset, hyvät ihmissuhteet ja yhteisöltä saatava tuki ja apu. Onnea on myös maaseudun tila ja väljyys, oma piha ja ympäröivä luonto, jotka tarjoavat mielekästä tekemistä. Stressi ja kiireet unohtuvat kodin ja pihan askareissa, marjastaessa, kalastaessa ja metsästäessä. Toimettomuus ahdistaa ja masentaa, kun puolestaan oman työn jäljen näkeminen tuottaa iloa ja tyydytystä.

Naiset kirjoittavat paljon luonnosta ja eläimistä jokapäiväisinä ilon aiheina. Kotieläimet ovat rakkaita perheenjäseniä. Pihalle jälkensä jättävät monet kiinnostavat pistäytyjät kuten rusakot, ilvekset ja karhut. Luonnon äänet ja tuoksut eri vuodenaikoina rauhoittavat mieltä ja tuottavat hyvää oloa. Kokemus itsestä osana jatkumoa. Asuminen kotiseudulla, mahdollisesti omalla sukutilalla, koetaan merkitykselliseksi. Paikka on läpikotaisin tuttu ja jokainen yksityiskohta koskettaa. Fyysinen ympäristö muistuttaa sekä eletystä elämästä että läheisistä ihmisistä. Kokemus itsestä osana jatkumoa on kirjoittajille tärkeä.

Kansainvälisten vertailujen mukaan laaja-alaisella hyvinvointivaltiolla on onnellisuutta edistävä vaikutus. Onnellisuus on kuitenkin subjektiivinen kokemus ja myös muuta kuin vain institutionaalisia rakenteita. Maaseudulla asuu ihmisiä, joille juuri maaseutu elinympäristönä mahdollistaa onnellisen elämän. Mitä hyvä elämä pohjimmiltaan on, ja kuinka sitä voidaan julkisen vallan toimenpiteillä edistää, kaipaa tarkastelua, jossa myös ihmisten arki erilaisissa elinympäristöissä sekä hyvinvoinnin kokemuksellisuus tulevat paremmin kuulluksi.

Lähteet:

Helsingin Sanomat (2019). Onnellisuustutkijan mukaan onneen riittää, kun perusasiat ovat kunnossa – siinä yksi syy miksi Suomi on maailman onnellisin maa. (Julkaistu 20.3.2019)

Maaseudun arki –kirjoituskilpailu (2018). KAHVEE-verkosto.

Saarinen, Arttu, Ilpo Airio, Risto Kaikkonen & Minna-Liisa Luoma (2013). Onnellisuus erityyppisillä asuinalueilla. Yhteiskuntapolitiikka 78:5, 520—532.

  • Maarit
    Sireni, Maarit

    Vastuullinen johtaja, Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkosto (KAHVEE) / Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

    etunimi.sukunimi@uef.fi

    Yliopistotutkija ja dosentti.

  • Mari
    Kattilakoski, Mari

    Erityisasiantuntija, Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkosto (KAHVEE) / Itä-Suomen yliopisto

    etunimi.sukunimi@uef.fi +358 (0)50 449 4896