OECD:n maaseutukonferenssissa innovoitiin ja innostuttiin

Osallistuimme huhtikuun toisella viikolla OECD:n 11. maaseutukonferenssiin Edinburghissa. Konferenssin teemana oli maaseudun innovaatioiden edistäminen. Tavoitteena oli pohtia, miten maaseutualueilla voidaan parhaiten hyödyntää globaalien muutosten tuomat mahdollisuudet työpaikkojen luomiseen, taloudelliseen kasvuun ja palvelutuotantoon, sekä millaista politiikkaa ja toimeenpanoa tähän tarvitaan. Keskustelussa oli niin teknisiä kuin sosiaalisia innovaatioita.

Kolmen päivän aikana pohdittiin maaseudun näkökulmasta mm. robotiikan, digitalisaation ja sote-palveluiden merkitystä maaseudun elinvoimaisuuden sekä asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Konferenssissa hyväksyttiin myös kannanotto maaseudun innovaatioiden edistämisestä.

Kannanoton keskiössä maaseudun mahdollisuudet

Julkilausuman keskeisenä viestinä on, että maaseutu on täynnä mahdollisuuksia, joita innovoiden voidaan hyödyntää, ja että maaseudun kehittäminen on oleellista kasvun saavuttamiseksi. Maiden tulisi etsiä strategioita, jotka mahdollistavat maaseutualueiden hyötymisen globalisaation trendeistä. Kytkeytymällä globaaleihin arvoketjuihin maaseudulle tulee uusia mahdollisuuksia perinteisten maa- ja metsätalouden, kaivostoiminnan, luonnonvarojen hyödyntämisen ja matkailun rinnalle. Jalostetut tuotteet ja myytävät palvelut ovat vahvoja tuottavuuden kasvun ajureita maaseudulla. Paikkaperustaiset politiikat, jotka pohjaavat monisektoraaliseen koordinointiin ja monitasoiseen hallintaan, ovat tarpeellisia kasvupotentiaalin realisoimiseksi. Maaseutualueiden moninaisuus on keskeistä tunnistaa.

Julkilausumassa painotetaan innovaatioiden tärkeyttä maaseutualueiden talouksien kilpailukyvyn ja kestävyyden kehittämiselle. Laajakaistayhteydet yhdistävät maaseudun asukkaat ja yritykset uusiin markkinoihin, tuovat koulutusmahdollisuuksia, lisäävät sosiaalisia yhteyksiä ja muuttavat tapoja maankäytön hallinnassa ja palvelujen tuotannossa. Myös asukkaiden hyvinvoinnin asettamista maaseutupolitiikan tavoitteiden kärkeen painotetaan.

Innovaatiot voivat helpottaa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tämä on tarpeen, koska maaseutualueet ovat eturintamassa ilmastonmuutoksen vaikutusten sekä ennalta-arvaamattomien sääilmiöiden suhteen. Joustavan talouden rakentaminen maaseudulla vaatii luonnonvarojen kestävää hallintaa.

Digitaaliset yhteydet ja uudet teknologiat mahdollistavat tiedon keräämisen, mikä lisää tuottavuutta ja aiempaa parempien julkisten palvelujen tarjontaa. Maaseudun innovoinnille keskeistä on laaja yhteistyö ja kumppanuudet julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä koulutusorganisaatioiden kanssa.

Maaseudun rakenteellisena haasteena nostetaan esiin Suomessakin tuttu yhtälö: väestön väheneminen sekä ikääntyminen. Samalla painotetaan riittävän palvelutason ylläpitämistä, taloudellisten mahdollisuuksien luomista, tuottavuuden nostamista sekä työmarkkinoiden osallistamisen tärkeyttä, jotta maaseutualueiden elämänlaatu ja houkuttelevuus niin yrityksille kuin ihmisille vahvistuu.

OECD:n ”Rural 3.0” peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista maaseutupolitiikkaa

OECD:n maaseutupolitiikan perustana on ollut jo kauan paikkaperustainen lähestymistapa, missä huomioidaan yhteisöjen erilaiset olosuhteet ja tarpeet. Lisäksi vuorovaikutusta kaupunki- ja maaseutualueiden välillä painotetaan: kaupunkien ja maaseudun yhteyksien kehittäminen tuo molemminpuolisia etuja mm. alueelliseen toimintakykyyn, palveluiden järjestämiseen sekä asukkaiden elämänlaadun parantamiseen.

OECD:n lanseeraama maaseudun kehittämisen raamitus ”Rural 3.0” (linkki: http://www.oecd.org/cfe/regional-policy/Rural-3.0-Policy-Note.pdf) määrittelee maaseutupolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisäämisen, jotta maaseutualueilla voidaan edistää sosiaalista, taloudellista ja ympäristön hyvinvointia. Tuottavuuden kasvu on kriittinen tekijä maaseudun tulevalle hyvinvoinnille. Osallistuminen globaaleille markkinoille on avainasemassa, jotta maaseutualueiden kasvupotentiaali voidaan realisoida.

Mitä jäi käteen?

Mikä on sitten tällaisen konferenssin anti suomalaiselle maaseutupolitiikalle? Konferenssi avasi kiinnostavia tulokulmia ja esimerkkejä innovatiivisuuteen, sekä innosti kokemusten ja näkemysten vaihtoon. Vaikka olosuhteet ovat eri maissa ja alueilla erilaisia, tietyt perushaasteet ja mahdollisuudet ovat yhteisiä. Pyörää ei tarvitse aina keksiä uudelleen, mallia voi ottaa toisen maan toimivasta käytännöstä omaan toimintaympäristöön soveltuvalla tavalla. Tästä yhtenä esimerkkinä on maaseutuvaikutusten arviointi, jonka suomalaista sovellusta lähdettiin työstämään OECD-maista saatujen esimerkkien innostamana.

Mielestämme on tärkeää, että Suomi on aktiivinen toimija myös kansainvälisellä kentällä, missä OECD on keskeinen tekijä. Kiitettävän paljon siitä, mitä Rural 3.0 -kehyksessä ja konferenssin julkilausumassa on nostettu esille, toimii myös suomalaisen maaseutupolitiikan selkärankana. Paikkaperustainen lähestymistapa, poikkihallinnollinen yhteistyö sekä toimijoiden välinen verkostoituminen ovat keskeisiä lähtökohtia.

Kaiken kaikkiaan OECD:n maaseutukonferenssi innosti 450 maaseudun kehittäjää eri tahoilta ja eri puolilta OECD-maita ilmoittautumaan mukaan yhteiseen tilaisuuteen. Edellinen konferenssi pidettiin 3 vuotta aiemmin, joten tarpeita yhteiselle vuoropuhelulle oli vuosien aikana kerääntynyt runsaasti. Konferenssi toi varmasti jokaiselle osallistujalle uutta oppia ja inspiraatiota kotiin vietäväksi.

Lisätietoa konferenssista: http://www.oecd.org/rural/rural-development-conference/

Lue koko kannanotto: http://www.oecd.org/cfe/regional-policy/Edinburgh-Policy-Statement-On-Enhancing-Rural-Innovation.pdf.