Monipaikkaisuuden esteitä on purettava

Monipaikkaisuus

Elän omassa arjessani monipaikkaisuutta, jonka näen olevan 2020-luvun suurin aluekehityksen trendi ja samalla maaseudun valtava mahdollisuus.

Jaamme aikaamme yhä useammalla paikkakunnalla. Haluamme sekä maaseudun luontoa ja rauhaa että kaupungin sykettä ja palveluita. Koronakriisi laukaisi etätyön aallon. Kotimaanmatkailu nousi ennätyksellisiin lukuihin. Etätyö vapautti suomalaiset. Nyt kevät 2022 osoittaa, palataanko virastoihin, toimistoihin ja työpöytien äärelle vai jääkö etätyö osaksi useamman meistä elämää. Työnantajat tekevät päätöksiä. Etätyö tuo joustavuutta, vapautta ja paikkariippumatonta arkea. Maisemanvaihdos tuo hyvinvointia. Suomalaiset haluavat joustavuutta. Nyt yhteiskunnan on purettava monipaikkaisen arjen esteitä.

Yhä useammin huomaan, että Vaasan rantareitillä vastaan tulee ihminen, jolla on napit korvissa ja Teams-kokous pyörimässä. Kaveriporukassani on selvä trendi, että viikonloppua voi pidentää menemällä mökille jo torstaina. Perjantain etätyöpäivä pyörähtää mukavasti mökinkin pöydältä. Suomen Kylät ry on vahvasti kehittynyt maaseutu- ja osallisuusjärjestö, joka kehittyy myös monipaikkaisuuden asiantuntijajärjestöksi. Eduskunta tukee meitä maallemuuton edistämiseen ja monipaikkaisuuden puolustajaksi. Saamme yhä enemmän teemasta yhteydenottoja, haastattelupyyntöjä ja kumppanuuksia. Järjestönä me paiskimme asian puolesta hommia. Me kokoamme tietoa, seuraamme tutkimuksia ja teemme vaikuttamistyötä.

Monipaikkaisuudesta on meneillään valtavasti loistavia tutkimushankkeita, niin yliopistojen, konsulttitoimistojen kuin ministeriöiden toimesta. Jäsennämme ja ymmärrämme monipaikkaisuutta entistä paremmin. Tunnistamme, että varsinkin vahvat mökkipitäjät, lomakeskukset ja tietyt seudut lisäävät oleilevaa väestöä loma-aikoina ja viikonloppuina. Osaamme nyt löytää väestöryhmiä ja tekijöitä, jotka yhdistävät monipaikkaisia ihmisiä. Tunnistamme, että “citymaalainen identiteetti” on nousussa. Haluamme, että monipaikkaisuus on kestävää.

Meillä on tietoa teemasta. Nyt on purettava esteitä ja kehitettävä toimenpiteitä ja pilotteja. Tarvitaan kokeiluja, kykyä kerätä parhaita käytänteitä ja tekoja esteiden purkamiseksi. Tässä kolme konkreettista keinoa:

1) Paikkariippumaton rekrytointi on tarpeen

Paikkariippumaton työ yleistyy ja se näkyy. Maaseudulta ponnistaneelle yhteiskuntatieteilijälle on huojentava ja loistava kehitys, että mielenkiintoisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä voi työskennellä jopa muuttamatta isoihin kaupunkeihin. Kaverini ilahtui, kun koronakriisin keskellä Duunitorille tuli uusi ominaisuus: “Näytä vain työpaikat, joissa on mainittu mahdollisuus etätyöhön.” Eiköhän pian seuraa perässä myös mol.fi ja muut rekrytoinnin kanavat. Valtion uusi linjaus “ehdotukseksi valtioneuvoston periaatepäätökseksi monipaikkaisen työn, opiskelun ja asumisen tukemiseksi” oli meillä käsittelyssä maaliskuussa maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) kokouksessa. Se tunnistaa paikkariippumattoman rekrytoinnin tarpeen. Valtio voi näyttää mallia. Saako Kelassa tai ministeriöissä tehdä etätöitä ja kuinka monta päivää viikossa? Nämä päätökset vaikuttavat monen meistä arkeen, jopa enemmän, kun palkkataso. Useampi yritys on painottamassa paikkariippumattomaan rekrytointiin. Se tuo hyviä hakijoita ja näkemystä työtiimiin paremmin ympäri Suomea. Näitä seuraamme ilolla. Suomen Kylät ry on ollut monipaikkainen etätyöorganisaatio 90-luvulta lähtien. Näin aiomme myös jatkaa ja kiritämme siihen muitakin.

2) Monipaikkaisuus myös lapsiperheiden mahdollisuutena

Monipaikkaisuus ei saa olla vain lapsettomien hyvätuloisten etuoikeus. Ei kaikilla suomalaisilla ole varaa mökkiin tai omaan kakkosasuntoon. On tärkeä tunnistaa tämä kritiikki. Ei kaikilla välttämättä ole haluakaan monipaikkaiseen arkeen, mutta monella on. Olen huolissani, mihin monipaikkaisuus-keskustelu kehittyy. On vaikea lähteä mökille arkena etätyöhön, jos peruskouluikäiset muksut on sidottu maanantaista perjantaihin kouluihin kiinni. Lapsen paikka on koulussa. Onko mitään tehtävissä asialle? Olisiko korona-ajan etäkoulusta mahdollisuus oppia jotain? Onko etäopetus enää ikinä mahdollista? Me Suomen Kylissä haaveilemme kokeilusta, jossa esimerkiksi Helsingin, Espoon tai Vantaan kouluissa olisi yksi etäkouluviikko vuodessa. Vuosittain vaikka mökkikauden käynnistyessä toukokuussa olisi yksi etäkouluviikko. Rikkinäinen helatorstaiviikko olisi kokeiluun yksi hyvä ajankohta. Silloin neljä koulupäivää olisikin etäopetusta. Perusopetuslakimme on vahva ja vuodelta 1997 ja ei ehkä tätä tunnista. Tästä tarvitaan selvittelyä, tekoja ja taustatyötä, joita aiomme edistää.

3) Mökki muuttuu kodiksi - kiinteistöjen käyttötarkoituksien muutoksiin tukea

Saamme Suomen Kyliin yhteydenottoja tästä teemasta. Mökistä on päätetty tehdä koti. Taistelu byrokatiaa vastaan on alkamassa ja se turhauttaa. Tietoa teemasta ei ole tarpeeksi. Kunta vastaa siitä, miten jätevedet, luvat ja roolit menevät, kun kiinteistön käyttötarkoitusta muutetaan. Kunnista tarvitaan tueksi kaavoituksen ja luvituksen ratkaisut, koska kiinnostus pysyvämpään asumiseen on monella mökkipaikkakunnalla kasvussa. Kunta haluaa väestökasvua ja uusia lapsiperheitä, mutta onko kunta valmis ottamaan myös nämä “mökkimuksut” koulukuljetuksiin? Valitettavasti tässäkin on haasteita.

Kemiönsaari on raikas edelläkävijä ja ottanut strategisen linjan lisätäkseen monipaikkaisten sitouttamista. He ottivat käyttöön 500 euron arvoisen kartoitussetelin. Kunnan kartoitussetelillä houkutellaan mökkiläisiä muuttamaan vapaa-ajan asuntonsa vakituiseen käyttöön. Setelillä voi hankkia tukea ja palveluita vaikka rakennussuunnittelijalta asunnon muutostöihin. Nyt tarvitaan kunnilta, Kuntaliitolta, ympäristöministeriöltä ja maa- ja metsätalousministeriöltä yhteistä huomiota asialle. On kerättävä parhaita käytänteitä yhteen.

Yhteistyötä monipaikkaisen arjen puolesta

Monipaikkaisuudesta saamme isosti tietoa ja tutkimustuloksia. Toiminnalliset pilotti- ja kehittämishankkeet käynnistyvät. Niitä tarvitaan. Kuntakenttä on saatava kilpailemaan parhailla käytänteillä asian eteen. Useammalla kunnalla on strateginen tavoite tukea paikkariippumatonta työtä. Etätyöpisteitä putkahtelee pitkin maakuntien Suomea. Meneillään on paljon. Nyt on myös käynnistettävä lakihankkeita ja purettava byrokatiaa pois. Yhteistyössä voimme purkaa esteitä suomalaisten unelmien edestä.

Aleksi Koivisto

Toiminnanjohtaja, Suomen Kylät

Jäsen, Maaseutupolitiikan neuvosto

(Tiedot: Twitter ja Instagram @alekoivisto)

Kirjoittaja