Maaseudun kasvu- ja sotepalvelut uudistuvat maakunnan mukana, mutta ei itsekseen

Uusi maakunta on uusi toimija verrattuna nykyiseen maakuntaan. Lait tulevat raamittamaan tekemistä, mutta tehtävien ja palveluiden järjestämisessä maakunta ponnistaa omista lähtökohdistaan. Myös maaseudun kasvu- ja sotepalveluita ajatellen. Kumppanuuksia tarvitaan, joten puolen valitsemisen sijaan on löydettävä toisensa. Valta tuo vastuuta, hyvä toiminta elin- ja vetovoimaisuutta, todettiin Maaseutu näkyväksi (Maaseutuverkosto, MANE) seminaarissa.

Avoimuus, keskustelu ja vuoropuhelu nousivat esille myös Kasvupalveluiden aluekierroksella (TEM) Turussa keväällä. Tämä koettiin tärkeäksi jo valmisteluvaiheessa niin maakunnan sisällä kuin maakuntien kesken. Alueellisista ominaispiirteistä huolimatta tavoite on sama: maakuntien etu ja lopulta maan etu. Puheenvuoroissa vilahtavat ”ekosysteemi” ja ”symbioosi” alleviivaavat yhteistyön merkitystä eri tasoillaan.

Rakenteelliset muutokset uudistuksen ajureina joka tapauksessa

Uudistukseen ajaa väestörakenteellisten haasteiden ja resurssien yhteensovittaminen. Maakuntauudistuksessa esimerkiksi sote-palveluiden osalta järjestäjien joukon väheneminen parista sadasta joukoksi maakuntia nähdään paitsi tehokkaampana, myös parempana mahdollisuutena levittää laajoja toimintamalleja. Uudessa maakunnassa keskiössä on asiakas, uudessa kunnassa asukas.

Samalla nousee hyviä kysymyksiä palveluiden saavutettavuudesta, resursoinnista ja valinnanvapauden toteutumisesta. Näihin seikkoihin myös perustuslakivaliokunta otti selkeästi kantaa. Näkemykset uudistuksen vaiheistamisesta palveluiden tasa-arvoisemman saatavuuden turvaamiseksi ovat varmasti tervetulleita, etenkin maaseutua ajatellen.

Uusia palveluratkaisuja, uusia tuottajia ja monialaisia kokonaisuuksia

Maaseudun näkökulmasta valinnanvapaudesta nauttiminen on rajallinen riemu, mutta lähipalveluiden säilymistä ajatellen muutos voi olla kuitenkin jopa tarjontaa parantava. Markkinalähtöisille sote-palveluille on edellytyksiä, jolloin uusien palveluratkaisujen (liikkuvat palvelut, terveyskioski, hyvinvointipiste) ohella sote-keskuksen tarjontakin voi olla nykyistä terveyskeskusta kattavampi. Lisäksi ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys korostuu, mikä voi johtaa uusiin avauksiin paikallistasolla.

Monialaiset kokonaisuudet nähtiin mahdollisina myös kasvupalveluiden ja sote-palveluiden järjestämisessä. Tällöin samasta paikasta löytyisi niin työhaku, sote, kela kuin vaikka kunnan elinvoimapalvelut.

Syksyllä jatketaan maaseutunäkökulmasta

Uudistuksen aikataulun venyminen on antanut valmistelulle, tuelle ja keskustelulle lisäaikaa. Samalla aiheuttanut sen, että lopullisia linjauksia ei päästä tekemään. Perustusvaliokunnan lausunto antoi taas eväät edetä ja muutosta tulee joka tapauksessa; valmistelu on jo luonut maakuntiin uusia yhteistyö- ja allianssimalleja sekä osallisempaa toimintakulttuuria. Maaseudun näkyvyyden osalta tullaan jatkamaan keskustelua maakuntien kanssa syksyllä. Siitä lisää myöhemmin Maaseutuverkoston ja MANEn kautta.

  • Tantarimäki, Sami

    Suunnittelija, Turun yliopiston Brahea-keskus

    Kirjoittaja on suunnittelija, FT, Turun yliopiston Brahea-keskuksessa. Hän osallistuu MANEn Osaaminen ja työllisyys -verkoston toimintaan ja toimii Suomen Kylät ry:n ja Varsinais-Suomen kylät ry:n hallituksissa.