Historia ja nykyaikaiset innovaatiot kohtaavat Järvikylän kartanossa

Rohkea ja ennakkoluuloton kokeileminen on ollut olennainen osa Järvikylän kartanon toimintaa jo vuosikymmenien ajan. 1980-luvulla silloiset kaupan keskusliikkeet eivät uskoneet ruukkuvihanneksille olevan kysyntää, mutta Järvikylän usko ei horjunut. Ruukkuvihannesten kasvatus alkoi navetan vintillä ja ensimmäiset Järvikylän salaatit tulivat myyntiin 1987.

Tällä hetkellä Järvikylän kartano työllistää 120 henkeä Joroisissa, Etelä-Savossa. Järvikylän brändillä myydään 15 eri salaattilajia ja 30 erilaista yrttiä kaupoissa ympäri maan. Järvikylä on 20. arvostetuin elintarvikebrändi Suomessa ja Euroopan 1000 inspiroivimman yrityksen joukossa. Salaatit ja yrtit ovat löytäneet tiensä suomalaisiin ruokapöytiin.

Tilalla etsitään jatkuvasti uusia, perinteisestä maataloustuotannosta poikkeavia tuotantotapoja. Kokeilujen tekeminen ja innovaatiot ovat osa Järvikylän normaalia toimintaa. Idea salaatinviljelyyn tuli aikoinaan Ruotsista. Tilalla kasvatetaan myös siirtonurmea. Kaiken takana on jopa 1600-luvulle saakka ulottuva kartanon tarina, joka on osa Savon historiaa.

Kasvihuoneiden nykyaikaisuus ja tuotannon laajuus tekivät vaikutuksen Maaseutuparlamentin yhteydessä järjestetyllä retkellä. Tuuletus, lämpö ja valo säädellään koneellisesti ja tuotteet matkaavat liukuhihnoja pitkin pakkaamoon. Tuote on vuorokauden sisällä sadonkorjuusta jo kaupan vihannesosastolla.

Riika Isola toimii Maaseutuviraston tiedottajana: http://www.mavi.fi/fi/Sivut/default.aspx