SuomiAreenassa keskusteltiin hyvästä elämästä monipaikkaistuvassa Suomessa
SuomiAreenan Hyvää elämää monipaikkaistuvassa Suomessa -keskustelun aiheena oli monipaikkainen Suomi nyt ja tulevaisuudessa. Mitä kaikkea monipaikkaisuus on ja minkälaisia mahdollisuuksia se meille tarjoaa? Mitä se tarkoittaa työelämän osalta? Entä mitä monipaikkaisuus merkitsee pienelle, harvaan asutun maaseudun kunnalle? Kiinnostaako se nuoria? Keskustelussa syvennyttiin lisäksi monipaikkaisuuteen liittyvään yhteisöllisyyden muodon muutokseen sekä digitalisaation kaksiosaiseen merkitykseen - sen haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Keskustelun juonsi luovan alan yrittäjä ja somevaikuttaja Inari Fernández. Keskusteluun osallistuivat hyvinvointi- ja matkailualan yrittäjä Jenni Levävaara, tutkimusprofessori Hilkka Vihinen, filosofian tohtori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri, Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva sekä aluekehitysasiantuntija Aleksi Koivisto.
Keskustelun järjestäjinä toimivat maaseutupolitiikan neuvoston lisäksi maaseutuverkosto, Suomen 4H-liitto ry, Suomen Kylät ry, Brahea-keskus, Kainuun Nuotta ry ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.
Monipaikkaisuus on merkittävä ilmiö
Tutkimusprofessori Hilkka Vihisen mukaan monipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että oleskellaan ja liikutaan säännöllisesti oman arkiympäristön ulkopuolella. Monipaikkaisuus ilmenee eri muodoissa, liittyen esimerkiksi työssäkäyntiin, opiskeluun, vapaa-aikaan tai perherakenteisiin. Monipaikkaisuus ei ole uusi ilmiö, mutta kulunut vuosi ja sen tuoma työelämän sekä opiskelun murros ovat vahvistaneet sitä.
Monipaikkaisuus koskettaa jopa kolmea miljoonaa suomalaista. Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva totesi, että Puumalassa väestö kolminkertaistuu kesän aikana. Hänen mukaansa vapaa-ajan asukkailla on Puumalan kunnalle valtava merkitys. Monipaikkaisten ihmisten kanssa on käytävä aktiivista keskustelua ja heidän tarpeensa on huomioitava.
Aluekehittämisen asiantuntija Aleksi Koivisto toi esille, että nuoret ovat monipaikkaisia esimerkiksi opintojensa kautta, ja moni nuori jakaa aikaansa useammalle paikkakunnalle. Hän totesi, että osalle nuorista paikkariippumaton, joustava työ voi olla palkkaa tärkeämpi seikka työelämässä.
Digitalisaatio monipaikkaisuuden perustana
Filosofian tohtori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri totesi, että korona-aika on vaikuttanut työelämään merkittävästi. Hän kuitenkin muistutti, että työelämän monipaikkaisuus voi myös olla kahtia jakavaa. Suuri määrä työpaikoista on edelleen paikkasidonnaisia. Hän muistutti, että on pidettävä huolta siitä, että myös paikkasidonnaiset työt hyötyvät digitalisaation luomista mahdollisuuksista.
Niina Kuuva totesi, että etätyön lisääntyminen on tuonut myös mahdollisuuden tehdä töitä maaseudulta käsin, mikä ei aiemmin ole välttämättä ollut mahdollista. Hänen mukaansa nyt on aika aidosti pohtia, voisiko paikkasidonnaisiakin töitä tehdä monipaikkaisesti esimerkiksi työkierron kautta.
Digitalisaatio on myös lisännyt liikkuvuutta. Hilkka Vihinen muistutti, että on tärkeä ymmärtää, ettei yhteiskunnasta tule enää yksipaikkaista. Lisääntyvä monipaikkaisuus vaatii uudenlaisia tapoja järjestää esimerkiksi palveluja.
Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys monipaikkaisuudelle ja sen täyden potentiaalin hyödyntämiselle. Hyvinvointi- ja matkailualan yrittäjä Jenni Levävaara vetosi, että valtion on mahdollistettava toimivat yhteydet eri paikkoihin.
Yhteisöllisyys on tärkeä osa monipaikkaisuutta
Jenni Levävaara totesi, että etätyön on koettu lisäävän hyvinvointia. Korona on saanut ihmiset perusasioiden ja yksinkertaisuuden äärelle. Ihmiset ovat hakeutuneet maaseudulle ja luontoon, joka tutkitusti edistää hyvinvointia. Toisaalta korona-aika on saanut ihmiset kaipaamaan yhteisöä ympärilleen.
Niina Kuuva kertoi, että Puumalassa etätapaamiset ovat mahdollistaneet sujuvan vuoropuhelun vapaa-ajan asukkaiden sekä vakinaisten asukkaiden kanssa. Hänkin kuitenkin totesi, että ihmiset kaipaavat myös vuorovaikutuksellista yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi yhteiset etätyötilat ovat tärkeitä niin yhteisöllisyyden kuin ideoiden jakamisen ja innovaatioiden syntymisen kannalta.
Keskustelussa todettiin, että on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten kunnat ottavat vastaan uusia/osa-aikaisia asukkaita ja erilaisia ihmisiä, ja miten esimerkiksi kausi- ja keikkatyöläiset pääsevät osaksi yhteisöä. Esimerkiksi Puumalassa tulomuuttajia vastaanottaa muuttoagentti, jonka tarkoituksena on auttaa tulomuuttajia Puumalaan kiinnittymisessä.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että meidän tulee pystyä yhdessä paremmin ymmärtämään monipaikkaisuutta, sen eri muotoja ja väestöryhmiä. Väestötilastointia monipaikkaisuuden osalta on kehitettävä ja tartuttava globaaleihinkin monipaikkaisuuden mahdollisuuksiin. Nyt on aika uusille avauksille ja ideoille.
Keskustelu jatkuu
Tiesithän, että keskustelu monipaikkaisuudesta jatkuu valtakunnallisessa Maaseutuparlamentti -tapahtumassa 28.-30.9? Laitathan päivämäärät ylös! Keskusteluun voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa hashtageilla #maapuhuu ja #monipaikkaisuus.
Jäikö suora lähetys katsomatta? Ei hätää! Keskustelun ja eri näkökulmien kohtaamisessa syntyneet oivallukset voit katsoa myös jälkikäteen MTV-palvelusta.